Lataa ostajan opas

Sisäilmasta kurnuttamisen aika on ohitse!

Sisäilmasta käytävään keskusteluun liittyy paljon tunteita ja valitettavan paljon harhaluuloja.

Missionamme on pysäyttää turha kurnuttaminen luomalla aitoa keskustelua, sekä tuomalla avuksi niin ymmärrystä tilojen luonteesta, tilankäyttäjien suojaamista, että vuorovaikutteisia viestinnän ratkaisuja.

Ethän jätä arvailujen varaan sitä, minkä voit tietää

Törmäämme usein tietyn tyyppisiin kurnutuksiin sisäilmaan liittyen. Ethän itse päästä suustasi sammakoita? Haluamme lisätä ymmärrystä rakennusten ja tilojen luonteesta pitkällä ja lyhyellä aikavälillä, ja rakentaa siltaa kohti vuorovaikutteisempaa sisäilmakeskustelua.

Tiedä, älä arvaile. #stopkurnutukselle
Vanhassa rakennuksessa on aina sisäilmaongelmia

Vanha ei lainkaan aina tarkoita huonoa. 2015 Rakennusfysiikka -seminaarissa rakennusfysiikan grand old man, professori Mark Bomberg Kanadasta, toi esiin sen, että itse asiassa viime vuosisadan alussa valmistuneet tiilitalot olivat terveellisempiä ja yhtä energiatehokkaita kuin nykyrakennukset. Niiden massiiviset seinät ja välipohjat tasaavat lämpöä ja kosteutta eivätkä pienet ikkunat aiheuta vetoisuuden tunnetta asukkaille.

Korkeat huoneet, painovoimainen ilmanvaihto ja massiivisiin rakenteisiin varastoituva takan tai muun lämmityslähteen lämpö taas pitävät olosuhteet miellyttävän tasaisina. ”Vanha puu-, tiili- ja kivirakentaminen yhdistettynä huolelliseen rakennuspaikan valintaan on tuottanut ammattimiesten käsissä pitkäaikaisia ja terveellisiä rakennuksia”, totesi myös projektipäällikkö Seppo Vanhatalo Metropolian Ammattikorkeakoulusta. (Lähde: Rakennuslehti 11/2015)

Rakennuksen ikä ei kerro sen sisäilma laadusta. Toisaalta THL totesi vuoden 2020 alussa julkaistussa tutkimuksessa, ettei myöskään tilankäyttäjien kokemien oireiden perusteella voida vetää suoria johtopäätöksiä sisäilman laadusta. Mihin siis voi luottaa?

Meille pitää taata terveelliset ja turvalliset tilat

Sisäilman kanssa työskenteleville lause on tuttu, ja se toistuu monissa tilanteissa. Ja näinhän se on, jokaisen pitäisi voida työskennellä tai käydä koulua tiloissa, jotka eivät ole uhka terveydelle tai turvallisuudelle.

Kurnutuksen siitä tekee kuitenkin se, että toistaiseksi kukaan ei osaa täydellä varmuudella sanoa, minkälainen tila on terveellinen ja turvallinen. Asiantuntijat kiistelevät eri materiaaleista, rakennustavoista, taloautomatiikasta ja käytetyistä materiaaleista... Sisäolosuhteiden seuranta on hyvä ratkaisu, kun halutaan varmistua, että rakennus säilyttää halutut ominaisuudet läpi koko elinkaarensa. Monipuolisen ja analysoidun datan avulla mahdollisiin muutoksiin rakennuksen sisäolosuhteissa voidaan puuttua aikaisessa vaiheessa, ja näin usein jopa välttää kalliit korjaustoimenpiteet sekä ihmisille koituvat haasteet.

Ja jos taas ongelma on akuutti, on tärkeää reagoida nopeasti. Sisäilmalähetin väliaikainen suojaamispalvelu on käytössä kahdessa viikossa. Kokonaisuuden haltuunotto ja kohdennettu viestintä taas antavat aikaa miettiä, millaiset ratkaisut auttavat tekemään tiloista jälleen pysyvästi turvallisemmat ja terveellisemmät.

Eihän nyt pieni määrä hajuvettä voi ketään haitata

Yleinen kemikaaliherkistymä MCS (Multiple chemical sensitivity), tarkoittaa useissa eri elinjärjestelmissä esiintyviä monimuotoisia oireita, jotka muodostuvat kroonisiksi altistumisen jatkuessa. MCS saa yleensä alkunsa joko akuutista tai kroonisesta toksikologisesta altistumisesta, minkä jälkeen alkuperäinen herkistyminen laajentuu koskemaan monia muita kemikaaleja ja tavanomaisia herkisteitä (torjunta-aineet, hajuvedet ja muut hajusteet, polttoaineet, ruuan lisäaineet, kokolattiamatot, rakennusmateriaalit jne.).

Hajuvedet, voimakkaat deodorantit ym. hajusteet aiheuttavat joillekin herkistyneille henkilöille niin voimakkaita fyysisiä oireita - kuten hengenahdistusta tai päänsärkyä - etteivät he voi työskennellä tai oleskella samassa tilassa päästölähteen kanssa. Toisille kemikaaliyliherkille matkustaminen esimerkiksi julkisessa kulkuneuvossa on mahdotonta, sillä kemikaalikuorma on näissä erityisesti aamuruuhkissa suuri. Joillekin herkistyneille tehokas hajuja poistava ilmanpuhdistin on ainoa keino selvitä työpäivästä ilman fyysisiä oireita, vaikka muut eivät huomaisi tilassa voimakkaita hajuja.

Tilanne on sama kuin monen muun yliherkkyyden tai allergian kanssa. Toinen meistä reagoi voimakkaammin kuin toinen, joku ei saa oireita ollenkaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että on löydettävissä keinoja, joilla mahdollistetaan työnteko myös herkistyneille henkilöille.

Meillä korjataan rakenteet ennen kuin tulee ongelmia

Hienoa, hyödynnätte jo luotettavaa ennustajaa, tai sitten käytössänne on laadukas sisäolosuhteiden seurantajärjestelmä. Tosiasia kuitenkin on, että suuri osa Suomen nykyisestä rakennuskannasta on rakennettu 1960–1980-luvuilla ja nykytiedon mukaan näissä on eniten haasteita. Toimenpiteisiin ryhdytään usein vasta, kun tilankäyttäjät tekevät sisäilma-ilmoituksia.

Sisäolosuhteiden mittaamista tehdään yhä enemmän, mutta useat järjestelmät keskittyvät pääasiassa vain mittaustulosten esittämiseen. Tästä syystä tiedon analysointi ja älykkäät päätelmät jäävät usein käyttäjän vastuulle. Tällöin syntyviä ongelmia päästään harvoin ennakoimaan, vaan se voidaan korjata vasta kun se on jo ilmentynyt.

Sisäolosuhteiden seurannalla voidaan havaita mahdollisia haasteita jo ennen kuin niistä tulee ongelmia, jolloin korjaustoimenpiteet voidaan suunnitella hallitusti ja järkevästi. On tärkeää, että seuranta aloitetaan jo varhaisessa vaiheessa, ja jos mahdollista, heti kiinteistön käyttöönottovaiheessa. Näin dataa saadaan kerättyä pitkältä ajanjaksolta, mikä mahdollistaa paremman ennakoinnin ja muutoksiin valmistautumisen.

Toisaalta aina ei korjaustoimenpiteitäkään voida aloittaa heti. Tällöin tilankäyttäjien väliaikaisella suojaamisella mahdollistetaan toiminta siihen asti, että korjaustoimenpiteet on saatu tehtyä ja tilanne selvitettyä.

Tunkkainen ilma tarkoittaa epäpuhtauksia ilmassa

Tunkkainen ilma ei automaattisesti tarkoita, että ilmassa olisi epäpuhtauksia. Esimerkiksi liiallinen hiilidioksidipitoisuus ilmassa koetaan usein tunkkaisuutena ja se saattaa aiheuttaa väsymyksen tunnetta tai päänsärkyä. Riittämätön ilmanvaihto paljastuukin usein syyksi tunkkaisuuden takaa, kun tilaan ei vain saada riittävästi raitista ilmaa tilankäytön tarpeisiin.

Sana ”sisäilmaongelma” herättää usein miettimään rakennevaurioita tai ilman epäpuhtauksia. Epämiellyttävän kokemuksen tilassa voivat aiheuttaa kuitenkin esimerkiksi myös liian korkea tai matala lämpötila, kuiva sisäilma tai puutteellinen siivoustaso. Onkin tärkeää, että ymmärretään mahdollisimman laajasti koettuun sisäympäristöön vaikuttavia tekijöitä.

Sisäolosuhteiden seuranta antaa tärkeää tietoa kiinteistön sisäilmasta pitkällä aikavälillä, ja on merkittävä apu, kun lähdetään selvittämään sisäolosuhteita ja niiden muutoksia. Siksi on tärkeää, että seurantaa tehdään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan jopa ennakoida olosuhteiden vaikutuksia tilankäyttäjiin.

Sisäolosuhteiden mittarointi lisää hysteriaa

Luottamuksen syntymisessä keskeisessä roolissa on avoin vuorovaikutus. On selvää, että asioiden piilottelu ja salailu ei ratkaise haasteita ja usein vain pahentaa jo mahdollisesti syntyneitä konflikteja.

Sisäolosuhteita voidaan seurata monella eri tavalla ja monella eri laajuudella. Voidaan hakea esimerkiksi vastausta hyvin tarkasti rajattuun ongelmaan, jolloin mitataan kohdetilan yhtä suuretta tietyn ajan. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, miksi seurantaa tehdään ja mitä sillä tavoitellaan. Lyhytaikainen pelkän mittausdatan kerääminen voi olla tehotonta ja aiheuttaa jopa enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Kun sisäolosuhteiden seurantaa tehdään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti, voidaan oppia ymmärtämään kiinteistön luonnetta, aikatauluttaa tarvittavat toimenpiteet tarkoituksenmukaisesti ja puuttua ongelmakohtiin ajoissa. Samalla kun tuloksista ja toimenpiteistä viestitään selkeästi ja laajasti myös tilankäyttäjille, myös tilanne kohteessa rauhoittuu. Kun seurantaan liitetään vielä tilankäyttäjille mahdollisuus antaa palautetta koetusta sisäympäristöstä, voidaan rakentaa luottamusta edistävää vuorovaikutusta hysterian sijaan.

Kaikki rakennevauriot sairastuttavat

Rakennusten kosteusvauriot ovat hengitystieoireiden riskitekijä. Vielä ei kuitenkaan ole varmuutta, mitkä tekijät ja millä mekanismilla ne aiheuttavat haitallisia terveysvaikutuksia. Oireisiin vaikuttavat myös useat sisäolosuhdetekijät, kuten lämpötila ja ilmankosteus. Paljon keskustelua herättävät myös psykososiaaliset tekijät ja niiden vaikutukset oireiluherkkyyteen.

Tärkeää onkin seurata kiinteistön sisäolosuhteita pidemmällä aikavälillä, jotta voidaan havaita poikkeamat tyypillisistä olosuhteista. Lisäksi kun tietoon yhdistetään vielä tilankäyttäjien kokemus sisäympäristöstä, on mahdollista kohdentaa tutkimusresurssit tehokkaammin todellisen tarpeen mukaan.

Puhdas sisäilma kuuluu kaikille ihmisille

Sisäolosuhteet ovat kaikille aina läsnä ja ne koetaan, mutta niitä ei voida nähdä. Seurantajärjestelmämme saattaa olosuhteet näkyväksi dataksi. Tämä helpottaa tilankäyttäjille viestimistä ja rauhoittaa monesti herkkää tilannetta.

Sisäolosuhteiden seurantajärjestemä auttaa tekemään päätelmiä poikkeaman aiheuttajasta, sen vaikutuksista ja kiireellisyydestä. Analysoinnissa hyödynnetään sisäympäristödatan lisäksi rakennuksen meta- ja historiatietoja. Menetelmä mahdollistaa entistä nopeammin oleellisen informaation saannin päätöksenteon tueksi. Seurantapalvelu on suunniteltu erityisesti kiinteistöjen omistajia, vuokraajia sekä rakennuttajia varten.

Lue artikkeli

Tapaa meidät:

Sairaalatekniikan päivät, 5.-6.2.2020
Sisäilmastoseminaari, 10.3.2020
Sisäilmapaja, 24.-25.11.2020

Ja liity keskusteluun LinkedIn:ssä!

Haluatko antaa palautetta tai esittää lisäkysymyksiä?

Haluan että minuun otetaan yhteyttä